10.12.2017

Strategiaruletti

Olette varmaan kiinnittäneet huomiota, että moni blogin pitäjä on aloittanut ensin indekseillä ja sitten jonkin ajan kuluttua vaihtaneet strategiaa? Kokemuksen kartuttua ollaan ylituoton toivossa uskottu ensin kasvuyhtiöihin, seuraavaksi saarnattu momentum- ja arvostrategiaa ja lopuksi strategiaruletti on saattanut pysähtyä osinkoaristokraatteihin. Pörssiä ohjaa vahvasti ahneus ja pelko eli jos jostain on saanut tuottoa niin rahat ohjautuvat sinne ja jossain vaiheessa myydään kurssilaskun tai lisätappion pelossa. Kirjoitin jossain vaiheessa, että rahastot ja indeksit ovat porttiteoria näkemyksen ottamiseen. Usko omiin kykyihin kasvaa ajan kanssa ja oman tietämyksen lisäännyttyä ollaan valmiita sijoittamaan suoraan osakkeisiin parhaaksi katsomallaan strategialla. Näen tämän aivan luonnollisena ilmiönä ja todellisuudessa ylituottoa on tarjolla markkinoilla, mutta henkilökohtaisesti en usko omiin kykyihini voittaa markkinaa pitkässä juoksussa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä takaraivossa kummittelevaa ajatusta, että josko kuitenkin yrittäisin ainakin pienellä panostuksella. Näin tulee myös varmuudella tapahtumaan, jos löydän sopivia ostokohteita.


Mietin omia tavoitteita ja kohteita vuodelle 2018 ja päädyin jonkin asteiseen kompromissiin, johon siirryin jo vuoden 2017 kesällä. Säästän edelleen kuukausittain 50% rahastoihin ja indeksiin sekä toisen 50% joko pistän puskurirahastoon tai sijoitan suoraan osakkeisiin. Jätän takaoven tarkoituksella auki mahdolliselle kurssilaskulle ja samalla varaudun korkojen nousuun sijoitusasuntojen lainojen osalta. Tarkempi jaottelu on nähtävillä Tavoitteet välilehdellä.

Lähtökohtana oli sopiva maantieteellinen ja ajallinen hajautus ja koin onnistuneeni siinä suhteellisen hyvin. Suurin paino tulee olemaan USA:ssa, vaikka kasvu sielläkin on jatkunut jo pitkään ja keskuspankki on karsimassa tukitoimia sekä nostamassa ohjauskorkoa. Yhtiöiden tulokset ovat kuitenkin olleet suhteellisen hyvällä tasolla ja suuret yhtiöt toimivat globaaleilla markkinoilla ympäri pallon. Uutena salkkuun valitsin Warren Buffetin luotsaaman Berkshire Hathaway:n. Pienenä selvyytenä on syytä varmaan mainita, että valitsin kyseisen yhtiön B-sarjan. A-sarja olisi toki ollut kiva, mutta yhden osakkeen arvo on karvan alle 300 000 USD eli aivan kuukausittain suoritettavaan ostoon ei omat nappulat riitä. En keksinyt yhtään vastaväitettä kysymykseen miksi en sijoittaisi kyseiseen osakkeeseen? Tätä paperia saa harvoin halvalla, joten ajallinen hajautus lienee se fiksuin tapa hankkia kyseistä yhtiötä. BRK.B:n kuukausittaiset ostot toteutan Degiron kautta, jolloin kustannukset jäävät siedettävälle tasolle.

Eurooppalaiset sijoitukset toteutan Nordnetin kautta raapien rusinat pullasta. Jatkan superrahastojen kuukausisijoittamista ja lisäksi uutena mukaan tulee Euro Stoxx 50 ETF. Rusinat pullasta vertaus tarkoittaa tässä yhteydessä luonnollisesti mahdollisimman pieniä kuluja riittävällä hajautuksella. Seligson rahastoyhtiö jatkaa myös mukana kahden rahaston voimin. Russian Prosperity ja Global TOP25 Brands ovat valintani heidän valikoimastaan.

En itse keksinyt miksi tätä omaa strategiaani voisi kutsua, mutta jos saat sen sorvattua johonkin strategian määritelmään niin laita ehdotuksesi kommenttikenttään.